keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

MIKÄ TEKEE MINUSTA LIIAN NUOREN MATKUSTELEMAAN?

En ikinä unohda sitä fiilistä kun hyppäsin lentokoneeseen suomessa ja tajusin olevani oikeesti matkalla ja ihan omillaan ja päämääränä onnellisuuden löytäminen ja sen olen täältä löytänyt. Muistan miten ajelin joulun jälkeen kotoa, kämpille tampereelle ja suunnittelin tulevaa reissua.. Olin edellisenä iltana saanut tämmösen päähänpistoksen että nyt lähden tekeen jotain semmosta mistä unelmoin ja mitä haluaisin tehdä. Kuukausi myöhemmin olin lentoliput kädessä, lentokentällä ja mietin että mitä ihmettä oon tekemässä mut en katunut hetkeäkään päätöstä. Matkustuskokemusta minulla on paljon aikaisemminkin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta jolloin lähdin yksin. Jokainen sano ja sanoo mulle että oon kauheen nuori reissaamaan yksin, mutta mikä minusta tekee liian nuoren matkustelemiseen? Osaan huolehtia itsestäni ja tavaroistani ja rahoistani. Äidillekkin tuli hieman yllätyksenä etten ookkaan vinkumassa lisää rahaa tai apua kun kaikki ei meekkään niinku suunnitteli. Sitten pitää vaan keksiä toinen suunnitelma ja päästä eteenpäin. Oma asenne ja elämänkoulu ratkasee mun mielestä tämän aika paljon että pärjääkö yksin maailmalla vai ei. Ikä ei kerro elämänkokemuksistani ja siitä olenko henkisesti valmis tämmöiseen.



Olen luonteeltani hyvin ressaamaton ja repäiseväinen (joskus jopa liian ressaamaton) joten tämä tekee matkustelusta paljon helpompaa. Oon ollu aina luonteeltani semmonen ns hukassa oleva ihminen joka ettii paikkaa missä voi olla onnellinen ja missä tuntee olevansa ns. kotona. Voi olla että matkustelu ei auta tähän ja ehkä jopa vähän pelkään etten ikinä enää pysähdy vaan jatkan aina matkaa, mutta toisaalta toi olis unelmaaki.. Olin 18 vuotias, kun lähdin matkustelemaan Australiaan ja voi olla ettei suomeen takaisin enää päädytä ihan pian.. Oon ollut aina hieman "erakko". Viihdyn hyvin paljon yksin, koska se on vaan jotenkin paljon helpompaa. Saa tehdä kaiken niinku itse haluaa, ja ei tarvi huolehtia muista kuin itsestä. Tottakai on kiva tutustua uusiin ihmisiin ja viettää aikaa kavereiden kanssa, mutta mä myös tarvin aikaa itsekseen.

Olen asunut Melbournessa 5 kuukautta joka on lyhyt aika mutta tuntuu kun olisin ollut täällä paljon pidempään. Oon ihan rakastunut tähän kaupunkiin, ja kukas tietää oisko tämä joskus mun kotikaupunki pidempäänkin, mutta vielä en ole valmis pysähtymään vaan aika jatkaa matkaa. Nyt alkaa viimeinen viikko Melbournessa ja kohta on aika sanoa hyvästit ihanalle host perheelle ja koko melbournelle. Seuraavana vallotan Cairnssin, joka on Australian toisella puolella. Tavoitteena tehdä nopeasti farmityöt ja sitten alkaakin mun reppureissaus Australian ympäri. Mulla on paljon suunnitelmia, että missä haluan käydä mutta niitä en paljasta vielä. Sen verran voin paljastaa että, seuraava valloitus maa taitaa olla Uusi-seelanti.

Pysykää kuulolla ihmiset. Alan päivitteleen enemmän blogiani, kunhan reissut alkaa kunnolla ja on hieman paremmat ilmat, niin on innostusta kuvata. Oon miettiny semmosta että ku nyt lähden oikeesti reissaamaan kunnolla ja mun Englantilainen kaveri lähtee mukaan ainakin joksiki aikaa ja sen jälkeen olisi tarkoitus valloittaa Uusi-seelanti yhdessä niin mitä luulette jos aletaan yhdessä kirjottamaan matkustusblogia, minä suomeksi ja kaveri tietenkin englanniksi? Oisko täällä innokkaita lukioita siihen? :)

26 kommenttia:

  1. On lukijoita, ainakin minà! Ikà on vain numero paperilla, ja sinun tavoitteesi on ààrettòmàn tàsmàllinen ja viisas: lòytàà onnellisuus. Elàmà=rakkaus=onnellisuus!
    Ja olet myòs paljon viisaampi kuin minà silloin joskus, koska nimeàt elàmànkoulun ohjenuoraksesi. Itse asetin ehtoja, ja kun sain ne "suoritetuksi" nàin ettei se ollutkaan siinà! Nyt kohta 62 vuotta, ja yksi viisas joka sanoi minulle: "Rakkaus tulee viisauden jàlkeen". Tàmàn halusin jakaa sinulle matkaevààksi. Onnellisuus sinulla ON JO!
    Ihanaa matkan jatkoa, ja please share!
    P.S. Jos joskus tulee tiukka paikka, niin muista vanha sanonta: yò on mustin aamunkoiton edellà!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas ihana kommentti!! Laitto oikein miettimään! Piristi kummasti. Kiitos tästä. :)

      Poista
  2. Todella hyvä teksti. Itse sen tuntee parhaiten, milloin on valmis matkustamaan ja tekemään isoja päätöksiä elämässään - pitää vaan olla tarpeeksi rohkea ja lähteä toteuttamaan itseään! :)

    Tulee väkisinkin mieleen omat kaukosuhdeajat sen suhteen, että meihinkään ei uskottu. Joo, olihan mies USA:ssa ja minä Suomessa, eikä se (todellakaan) ollut helppoa! Mutta kaiken sen arvoista. Siitä, että harva lopulta meihin uskoi, sai kyllä toisaalta voimaakin. Just sitä suomalaista sisua, että tasan teen ja näytän kaikille :-D

    Mä sanoisin siis, että tsemppiä matkalle eteenpäin, ole rohkeasti oma itsesi ja uskalla elää unelmia tosiksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti!:) ja totta! Itsehän sen tietää millon on valmis ja ei tämä kyllä läheisille tullu yllätyksenä mut lähinnä kaikki tuntemattomat paasaa ja jaksaa sanoa siitä et oot liian nuori matkusteleen yksin! Sanon vaa aina että eläs nyt katotaan kymmenen vuoden päästä ni oon ehkä löytänyt oman paikan ja paljon paljon ihania kokemuksia rikkaampana! Ja joo itelläki tulee oikeen toi et varmasti en anna periksi ku sanovat noin!:Dd kiitos paljon!

      Poista
  3. sullakin on tosi kiva blogi! :) liityin kanssa seuraajaksi. Kiva teksti!

    wwww.uniqueblondgirlcoolblog.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!:) mäki liityin eilen sun lukijaksi:)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Haha eläs nyt pete! Ei tää oo täälläkää iha ruusuilla tanssimista aina!

      Poista
  5. Siis miten sää lähit tonne? Mitä kautta? Meniksää niinko johonki eka töihin jne miten sait järkättyä ittes tonne? Ai kauhee ku alko kiinnostaa :D Miten tuo sun reppureissaus käytännössä toteutuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä vaan lähdin;) en hakenu mitää kauttta! Ite ostin lennot ja viisumit ja järkkäilin asiat ja tääl sitä ollaa! Jooo menin ekaks vähäks aikaa aupairiksi melbournee ja järkkäilin asioita ja keräsin vähä rahaaa viel ja sit lähin reissaa!:) ja kirjotan tosta oman postauksen sit ku aika on oikee!:)

      Poista
  6. Kuulostaa hienoilta suunnitelmilta! Ei voi olla liian nuori reissaamaan. Silloin täytyy reissata kun siihen on mahdollisuus ja intoa.

    VastaaPoista
  7. Älä välitä epäilijöistä! 19-vuotias ei varmasti ole liian nuori reissaamaan, mutta itse sain vastaavia kommentteja vielä 22-vuotiaana yksin Nykissä matkustaessani. 'Miten noin nuori voi olla matkalla yksin?' ja 'Miksi sun kaverit ei ole mukanan?' -kysymyksiä kuuli niin Empire State Buildingin huipulla kuin Manhattanin kaduillakin, ja kerran yksi museon työntekijä varmisteli multa parinkymmenen minuutin ajan, onko nyt varmasti OK että olen reissussa yksin, haha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha joo kuulostaa erittäin tutulta!!:D jokapaikassa kauhistellaan sitä miten nuori oon ja näin kaukana kotoa!:D Mut enpä mä jaksa niistä välittää vaa enemmänki haluan vaa näyttää niillekki et nuorikin pystyy matkustelemaan yksinkin ilman mitään ongelmaa!:)

      Poista
  8. Hanneli / duunireissaaja22. elokuuta 2016 klo 9.39

    Myöhemmin ei sitä paitsi välttämättä ole enää niin paljon edes mahdollisuuksia matkustaa yksin.

    VastaaPoista
  9. Itse aloin reissaamaan kavereiden kanssa 16-vuotiaana. Tosin en mitään pitkiä aikoja, mutta viikon mittaisia reissuja. Ensin harvakseen, sitten jossain vaiheessa aika usein. Itse en ole oikein koskaan tykännyt yksin reissaamisesta, olen kyllä sitäkin kokeillut. Toisille se taas on sopivampi muoto.

    Ikä on numero, jotkut viisikymmentävuotiaat ovat liian nuoria reissaamaan yksin :-D

    Hieno juttu, että toteutat omaa unelmaasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentista!! Aivan totta puhut! Ja mua luullaan todella usein 25 vuotiaaksi tai vastaavaa ikää ja sitku sanon et oon 19 ni porukka järkyttyy vielä enemmän et mitä teen täällä yksin! Jokainen on niin erilainen että just jotku kasvaa hitaammin ku toiset ja jotku nopeemmin!:) ja tiedän että jotkut tykkä matkustaa porukassa ja jotku yksinmatkustelusta! :) mulle yksinmatkustelu ainakin tällä hetkellä tuntuu sopivimmalta!:)

      Poista
  10. Ikä on onneksi vain numeroita. Toiset ovat heti täysi-ikäisinä todella kypsiä ja reippaita, jotkut eivät vielä nelikymppisinäkään. Onneksi ihmiset on erilaisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan totta!!:) oon täysin samaa mieltä!:) kiitos kommentista!:)

      Poista
  11. Mitä nuorempana lähtee, sitä parempi, jos miulta kysytään! Luonteen perusteella kuulostat hyvinkin samanlaiselta kuin mitä itse oon, ressaamaton ja repäiseväinen, ja tosiaan joskus (usein) liiankin ressaamaton. Äiti kutsuu huithapeliksi. :) Itsellä ainakin maailmalle lähtö ei ole sammuttanut sitä janoa lähteä jonnekin ja kaukokaipuuta, päinvastoin. Matkustelu on vaan ollut kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Loppua ei näy. Tällä hetkellä ollaan töiden puolesta jumissa Melbournessa, mutta isot on haaveet kokeilla erilaisia elämäntyylejä eri puolilla maailmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta!! Tiiäkkö et oon lukenu sun blogia niin paljon et oon miettiny niin paljon samaa että oot todella samanlainen luonteelta tässä asiassa kuin minä!! Just et repäsee ja lähteee niin helposti ja ehkä joskus liianki helposti!!:D En jaksa ressata mistään tyylii! Ehkä tää aussien ressittömyys on tarttunu meihinki;) ja sama meillä kotona!:D oon erakko ja hulikaani ollu aina joka ei ikinä pysähdy ja tekee aina jotain mahdollisimman repäisevää!:D ja samanlaiset haaveet minullakin;)

      Poista
  12. Ei tosiaan ole liian nuorta ikää lähtemään. Mäkin tein ekat reissut aivan yksin 18-vuotiaana, ja siitä se ajatus sitten lähti... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta:) ja hyvä et oot lähteny myös:) mullaki kipinä vaan kasvaaa kasvamistaan!:)

      Poista
  13. Maailmalla yksin reissaaminen kasvattaa aivan valtavasti. Vaihto-opiskelut yms. ovat todella upeita mahdollisuuksia ja jos ei vahto-opiskelemaan ole mahdollisuutta, niin onhan noita kansainvälistymismahdollisuuksia vaikka kuinka. Sinne vaan maailmalle - jokaisen pitäisi käydä, ehdottomasti. Eikä siihen liian nuorta ikää ole.

    VastaaPoista