sunnuntai 8. lokakuuta 2017

MALTA- TAPPAVAT TAKSIKUSKIT JA RUMIN TATUOINTI

Tappavat taksikuskit, ruma tatuointi ja iso torakka huoneessamme. Tästä meidän reissu koostu Maltalla. 



Palataan ajassa taaksepäin muutamia kuukausia ja aikaan jolloin päätettiin lähteä serkkuni kanssa Maltalle lomailemaan. Päätös lähdöstä oli nopea, niinkun minun kaikki muutkin päätökset. 
Näin minun vuoden reppureissauksen jälkeen haluttiin ottaa pakettina lennot ja hotellit. Tavallaan hyvä idea, mutta toisaalta olis ollut kiva nähdä vähän vielä enemmän. 
Paikka missä hotelli sijaitsi oli St. Julian's, joka sijaitsee pääkaupungista eli Valletasta vain joku 7-8 kilometriä. Matka kentältä hotellille, oli pieni shokki ainaki minulle, koska ympärillä kaikki talot oli jotenki tosi kolkkoja ja huono kuntoisia. Hetken aikaa piti miettiä että mihin ollaan oikein tultu, mutta ku saavuttiin St. Juliansin alueelle, alkoi onneksi shokki vähän helpottaa.


Hotelli oli ihan kivan näköinen, omalla uima-altaalla varustettu hotelli jossa oli kyllä hyvät oltavat, ainakin siihen asti että heräsin yhtenä yönä kaverin kiljuntaan kun torakka asustelikin siellä meidän kanssa. Ei auttanut kun keskellä yötä alkaa tekemään tutkinta ettei sängyissä ole torakoita tai muita seuralaisia. Loppu loma hotellin puolesta menikin siihen, että joka nurkka tutkittiin ja matkalaukut kaiveltiin hyvin läpi. 





Ranta oli ihanan näköinen ja vesi kirkkaan sinistä, mutta hiekkarannoista ei kyllä ollut tietoakaan.. Joka paikassa oli vain kiviä ja kallioita, joten päädyttiin vain makoilemaan hotellin uima-altailla. 
No pari päivää jaksettiin vain makoilla, rentoutua ja ottaa aurinkoa, mutta sitten piti tehdä jotain. Päätettiin ostaa meille Comino blue lagoonille liput. Voin kertoa että oli ehkä paras idea koko reissulla. Paikka oli nimittäin aivan mieletön! Paikassa oli todella paljon turisteja, mutta jotenki edes se ei haitannu kun ihasteltiin niitä mielettömiä maisemia. Vesi oli niin kirkkaan sinistä että en meinannu uskoa todeksi.. Tuli hiukan mieleen Australiassa sijaitseva Fitzroy Island. 


Kun Blue lagoonista oltiin selviydytty, päätettiin lähteä päiväreissulle Vallettaan eli pääkaupunkiin. Paikka oli kyllä kaunis ja erinlainen, mutta jotenkin omaan makuun tosi sekava. Kierreltiin ja käveltiin vain paikasta toiseen ja yritettiin löytää jotain mielenkiintoista. Keskustassa oli paljon katutaiteilijoita, jotka myivät omia teoksiaan, ja päädyttiinkin hölmönä testaamaan yhtä.. Mulla on pitkään ollut tatuointi kuume, ja haluaisin älyttömästi ottaa jonkun pienen tatuoinnin käteen. Noh, yksi näistä katutaiteilijoista teki näitä kuuluisia henna-tatuointeja. Miehän fiksuna tyttönä päätin, että no jos nyt kokeiltais miltä tuntuis jos otettaisiin tatuointi. Kyllähän se noin kuukauden pysyy paikoillaan, joten vähän sais fiilistä tatuoinnista. Tämä mies joka tatuointeja teki, vakuutteli meille että tekee sitä ammatikseen, ja pöytä olikin täynnä kuvia erilaisista tatunoinneista mitä se oli kuulemma tehnyt. Kuvat tatuoinneista oli tosi haastavia, ja tekijä sanoi että saan valita minkä kuvan vain että hän pystyy tekemään mitä vain. Valitsin sitten kännykästä kuitenkin kaiken varalta mahdollisimman helpon kuvan, joka toi mieleen sen reissu fiiliksen eli palmun..
Noh, kaikki varmaan jo arvaa mitä tapahtu.. Kuvasta ei todellakaan tullut sitä mitä siitä piti.. Palmu muistutti lähinnä risukasaa, tai jotain aivan muuta. En tienny oisko siinä tilanteessa pitänyt itkeä vai nauraa.. Vatsalihakset kipeänä mentiin illalla hotellille hinkkaamaan sitä tatuointia pois joka mun onneksi vähän haalistukin.. Onneksi tästä traumasta selvittiin ja pian olikin aika lähteä kotiin.






Otettiin taksi joka vei meidät hotellista takaisin kentälle ja voin kertoa etten ikinä ole pelännyt niin paljon. Kaikki minut tuntevat ihmiset tietää etten vauhtia pelkää ja olen itsekkin aika raskaalla kaasujalalla aina liikenteessä, mutta tänä matkana olin varma että me ei hengissä selvitä. Taksikuski ajoi vähintään 120 km/h, myös niillä 40-50km/h alueilla. Mutkiteltiin ja luikerreltiin jokaisen auton välistä ja tehtiin äkkijarrutuksia vähän väliä.. Isossa risteyksessä, kuski päätti ottaa pienen oikoreitin ja oikaista paikasta jossa ei todellakaan saanut ajaa ja kiilasi jonkun auton eteen, ja siinä tilanteessa kolari ei ollut kaukana. Poliisit näki tämän tilanteen ja pysäytti kuskin, jolloin kuski hyppäsi autosta ulos ja alkoi huutamaan ties mitä poliiseille. Näytti siltä ettei edes poliisit pystyny tälle mitään tekemään ku muutama sekuntti niin se oli takaisin autossa, ja sama meno jatkui. Piti muutaman kerran huokaista syvään ku saavuttiin lentokentälle, että selvittiin hengissä. 


Vaikka reissu olikin täynnä käännekohtia, oli meillä uskomattoman ihana ja rentouttava ja ennen kaikkea hauska reissu! Suositteen Maltaa lämpimästi.